Missä viipyy maapallonpuolustuskurssi?

Tänä kesänä on leikattu muutakin kun nurmikkoa. Hallitus on kertonut joutuvansa leikkaamaan ”kipeästi” monesta kohtaa. Muun muassa kehitysyhteistyörahoista säästetään lähes puolet ja luonnosuojelualueiden hankinnasta valtaosa.
Samaan aikaan sotilaallinen puolustuksemme ei ole köyhä eikä kipeä. Puolustusvoimat ja yleinen turvallisuus ovat ainoat isot alueet, joille hallitus lupaa lisää rahaa. Ja reilusti lisää vielä jatkossakin, sillä hallitus havittelee uusia miljardihävittäjiä. (Täällä valtionvarainministeriön talousarvioesitys puolustusministeriön osalta.)
Mielestäni Suomi ei puolustaudu oikeita uhkia vastaan.
Venäjä on epävakaa, ja se herättää huolta. Mutta sotilaallinen uhka on kuitenkin epätodennäköinen. Sen sijaan varmaa on, että ilmastonmuutos etenee.
Sekin on varmaa, että ilmastonmuutos on uhka myös turvallisuudellemme, vaikka sitä ei suomalaispoliitikkojen puheista arvaisi.
Ilmastopolitiikan ja turvallisuuspolitiikan yhteyden osoitti heinäkuussa julkaistu dramaattinen raportti Ilmastonmuutos: Riskiarvio.

Riskit uhkaavat myös tällä hetkellä vakaina pidettyjä kehittyneitä maita.

Kansainvälisellä yhteistyöllä tehty raportti arvioi kuivuuden, nälänhätien ja tulvien johtavan sotiin, ennennäkemättömiin pakolaisvirtoihin ja jopa valtioiden romahtamiseen. Lisäksi elinkelvottomiksi muuttuneet valtiot voivat alkaa tavoitella uusia alueita rajojensa ulkopuolelta. ”Riskit uhkaavat myös tällä hetkellä vakaina pidettyjä kehittyneitä maita”, raportti sanoo.
Raportin laatijat, kymmenet kansainväliset yliopistotutkijat, vertaavat ilmastouhkaa ydinaseiden uhkaan. He muistuttavat, että sotilaallisessa uhassa ja ihan tavallisissa vakuutusyhtiöissäkin varaudutaan pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen.
Ilmastokriisissä näin ei ole tehty. Siksi tutkijat peräävät päättäjiltä riskiarvioita, joissa selvitetään, millaisia uhkia ilmastokriisillä on kansalliselle turvallisuudelle ja ihmisten terveydelle.

Johtuvatko maanpuolustuksen anteliaat rahahanat siitä, että puolustusvoimat on erittäin tehokas lobbauskoneisto?

Kun ilmastokriisin pontevaan torjuntaan tai sen uhrien auttamiseen kehitysmaissa ei kerran ole varaa, niin puolustusvoimien erikoiskohtelu kiukuttaa.
Johtuvatko maanpuolustuksen anteliaat rahahanat siitä, että puolustusvoimat on erittäin tehokas lobbauskoneisto?
Vuosittain noin 170 päättäjää ja muuta suomalaista mielipidevaikuttajaa käy kolmen ja puolen viikon mittaisen maanpuolustuskurssin. (Printtilehdessä kirjoitin, että kuusisataa päättäjää osallistuisi näille kursseille. Se luku kattaa kuitenkin kaikki maanpuolustuskorkeakoulun päättäjille suunnatut kurssit, eli myös lyhyemät erityskurssit.)

Jos esimerkiksi ympäristöviranomaiset saisivat samalla tavalla kouluttaa päättäjiä varautumaan kriiseihin, niin olisiko ilmastokriisi asialistalla korkeammalla kuin nykyään? Syytä olisi.

Riikka Suominen

Teksti on Huilin 3-2015 pääkirjoitus.

Kommentoi